Tervehdys Unkarin tasangoilta! Tasankoja tosiaan - melkeinpä koko 150 kilometriä Budapestin lentokentältä Egeriin näkyi auton ikkunasta pelkkää tasaista. Viinitarhoja riitti silmänkantamattomiin.
Syy Egerin matkaan oli Junior World Judo Cames ja tietysti hieman suuremmalla syyllä Judon EM-kilpailut. Matkaseurueessa oli kahdeksan suomalaista, joista neljä matsaavaa: kaksi EM-puolella, kaksi junioripuolella. Muu seurue koostui valmentajista ja tuomarista.
Eger osoittautui mukavaksi pikkukaupungiksi, johon tutustuimme vajaan viikon aikana pintapuolisesti. Joulutori tosin tuli tuttuakin tutummaksi glögeineen, "tikkupullineen", juustoineen ja joulumusiikkeineen. Myös kauppahalli koluttiin useaan otteeseen, ja mukaan tarttui niin mausteita, pähkinöitä kuin hunajaakin. Kauppahallin julkisivu lainehti pikkukojuista, joissa oli tarjolla niin paikallista käsityötä kuin jouluhömppää. Pipoja, puuesineitä, suklaata, kynttilöitä... Kaikkea mahdollista. Muttei turistikrääsää.
Kaupungilta löytyi myös useita viihtyisiä kahviloita ja ruokapaikkoja, kuten riistaravintola, jossa viimeisenä päivänä kävimme syömässä. Ruoka oli hyvää, kuten koko viikon ajan. Ihmiset olivat mielettömän ystävällisiä, ja hotellin ravintolassa syödessämme tarjoilijat olivat heti olan takana valmiina tyhjentämään pöydän, kun lautanen oli tyhjä.
Majapaikkanamme toimi siis hotelli, kylpylähotelli tarkemmins anoen. Puitteet olivat hienot, ja talvikauteen oli todellakin satsattu: hotellin aulassa komeili suuren suuri joulukuusi, joka loppujen lopuksi sai oksileen myös kynttilät ja koristeet. Hotellilla oli treenitatami, jossa oli näppärä käydä lämmittelemässä ja hakemassa tuntumaa mattoon. Kisahalli oli aivan hotellin vieressä, käytännössä takapihalla. Hallilla tuliikin vietettyä jonkin verran aikaa - koko keskiviikko ja puoli päivää perjantaina. Torstai skipattiin suosiolla, omiin matseihin valmistautuessa.
No, jospa itse asiaan, kisamatkaan. Koko viikko meni jännittäessä, allekirjoittaneella kun edellisistä judo-kisoista on reilu puoli vuotta. Oman tekniikan lisäksi epäilytti myös ehjänä säilyminen, olkapäiden hajottamisesta kun on ollut kokemusta. Osaltansa jännitystä helpottivat kokeneemmat judokat ja valmentajat, jotka osasivat psyykata oikealla tavalla untuvikkoa. Suuri kiitos.
Kisat menivät hyvin - sen osalta, että kaikki pysyivät ehjinä ja EM-puolelta tuli kaksi pronssimitalia. Junnupuolella emme pystyneet aivan samaan: pronssi kaulassa palailin kotiin, mutta mitali tuli vain, koska meitä osallistujia sarjassani oli kolme. Hävisin molemmat matsit alle minuutissa, sidontaan päätyen. Ei siis kovin vahvaa suorittamista, vaikka tatamille astellessa olinkin rauhallinen kuin viilipytty. Jospa ensikerralla - mutta tuleeko ensi kertaa? Se nähtänee tulevaisuudessa, mutta tällä erää matsaamiset saavat judon osalta jäädä.
Omista pettymyksistä huolimatta reissu oli jälleen kerran mukava ja ainakin opettava. Kantapään kautta oppimallahan sitä oppii parhaiten - tai jos ei parhaiten, niin ainakin varmalla tavalla. Seuraavalla kerralla kisareissulle lähtiessä on ainakin monta hyvää vinkkiä, kuinka hillitä jännitystä.
---
Ennen Egerin reissua pelattiin maalipallon divari- ja SM-sarjojen kolmas runkosarjaturnaus Leppävaarassa. O.P. Juniors tuli turnauksen toiseksi, mutta jatkaa edelleen runkosarjan kärjessä, kuten myös SM-puolen OP. Hyvä Juniorit, seuraavassa turnauksessa laitetaan taas paremmaksi! Kiitos myös kokeilevalle pelaajalle, joka on tuleva maalipallolupaus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti